PAIKALLINEN SOPIMINEN

– KAIKKI KAUPAN?

 

Paikallinen sopiminen yleistyy jatkuvasti – myös ystealaisilla aloilla

Paikallinen sopiminen tarkoittaa sopimista yritys- tai työpaikkatasolla lainsäännösten ja työehtosopimusmääräysten ulkopuolelle jäävistä asioista tai niitä paremmista työn tekemisen ehdoista. Työnantajan ja työntekijän, luottamusmiehen tai ammattiosaston välillä tehdyt etuja parantavat sopimukset perustuvat ns. etusijajärjestykseen ja edullisemmuussääntöön. Paikalliset sopimukset on myös oikeuskäytännössä katsottu päteviksi ja työnantajaa velvoittaviksi. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen tuottaa hyötyä sekä työnantajalle että henkilöstölle.

Onnistunut paikallinen sopiminen pohjautuu vapaaehtoisiin, asianmukaisen tietojenvaihdon ja neuvottelumenettelyn tuloksena syntyneisiin molemminpuolisiin sopimuksiin. Aloitteen tekijänä voi olla työnantaja tai työntekijät. Vapaaehtoisuuteen kuuluu myös se, ettei sopimukseen aina päästä. Silloin noudatetaan työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta. Työehtosopimuksesta löytyy joihinkin paikallisen sopimisen teemoihin ohjeita ja malleja. Paikallisen sopimisen tarkoitus on hyödyttää molempia osapuolia, mutta onko paikallinen sopiminen aina kannattavaa? YSTEA suosittelee, että paikalliset sopimukset tarkistetaan ennen allekirjoitusta asiantuntijalla, esim. ERTON lakimiehellä.

Sopimisen käytäntöjä sosiaalialan järjestöissä

Ystean alueellisissa ja työpaikkakohtaisissa tapaamisissa on puitu paikallisen sopimisen käytäntöjä ja kokemuksia sosiaalialan järjestötyössä. Alalla on työtehtävien monimuotoisuuden vuoksi käytössä monenlaisia paikallisia sopimuksia. Myös osa palkankorotuksista on viime vuosina sovittu paikalliserinä. Palkan lisäksi yleisin sosiaalialan järjestöissä käytetty paikallisen sopimisen kohde lienee työaika (esim. liukuva työaika) sekä alan nykyistä työehtosopimusta paremman matkustusajan korvauksen sopiminen. Muita ovat mm. työaikapankkisopimus sekä neuvottelut lomarahan vaihdosta vapaaksi.

Tarve paikalliseen sopimiseen

Sosiaalialan järjestöissä on yleisesti käytössä liukuva työaika ja ns. saldotunteja kertyy etenkin kurssi- ja matkatyössä välillä runsaasti. Käytännössä vapaiden pitäminen voi olla vaikeaa, kun sijaisia ei käytetä.  Käytössä on myös ”joustava työajan sijoittelu”, joka näyttää tarkoittavan työn tekemistä joustavasti milloin vain riippumatta siitä, mitä työsopimukseen on kirjattu.  Usein joustoa löytyy molemmin puolin, eli ruuhkasesonkina uurastanut työntekijä voi vaikuttaa vapaidensa ajankohtaan kun tulee aika tasata kertyneet työtunnit.  Lisäksi työaikapankista on tullut uusi jatke mm. työajan tasauksiin ja sinne talletellaankin kaikenlaista työaikaan liittyvää joustavuuden nimissä ja tulevan vapaan toivossa.

Liukumaa, joustoa ja saldoa sopimuksin

Runsaasti kurssimuotoista ja matkustamista sisältävä työ tuottaa sekä työajallisia että palautumisen haasteita. Tämän vuoksi useissa järjestöissä on sovittu paikallisesti nykyistä työehtosopimusta parempia ehtoja, esimerkiksi matka-ajasta korvataan 80-100 % ajassa tai jopa niin, että työtehtäviin liittyvä matkustaminen katsotaan kuuluvaksi työaikaan  jos se on oleellinen osa työnkuvaa. Vaikka alan TES määrittää selkeästi työajan ja matka-ajan, molempien tasoittumisjaksot voidaan sopia paikallisesti ja niitä on käytännössä 3 kk jaksosta jopa työsuhteen mittaisiin, vaikka työehtosopimuksessa mainitaan puolen vuoden katto. Yleisin saldoraja työtunneissa lienee +/- 40 t, mutta variaatioita on runsaasti sisältäen jopa ”rajattomat” saldot.  Myös leiri- ja kurssityön korvauksista on talokohtaisia sopimuksia. Lisäksi paikallisesti sovittavia voivat olla lounasetu, kesätyöaika, lakia parempitasoinen työterveyshuolto ja hammashuolto sekä liikunta- ja kulttuurisetelien käyttö. Työnantaja voi tukea henkilöstön työhyvinvointia myös antamalla tunnin viikossa aikaa omatoimiseen liikuntaan, jonka toteuttamiseen henkilöstö sitoutuu.

Millaisin ehdoin etätyötä? Etätyö, eTyö, mobiili työ ja monipaikkainen työ

Työn tekemisen ajan ja paikan valinnan mahdollisuudet lisääntyvät sitä mukaa, kun tieto- ja viestintätekniikan uudet sovellukset valtaavat alaa. Etätyön yleistymisen myötä monissa sosiaalialan järjestöissä on jo sovittu etätyön tekemisen ehdoista. Etätyön tekemisen mahdollisuus arvioidaan työtehtävien mukaan, kaikissa tehtävissä sen tekeminen ei ole mahdollista.

Esimerkkejä etätyön tekemisen ehdoista: Etätyöpäivän voi tehdä kerran viikossa, etätyöpäivänä on oltava tavoitettavissa esim. puhelimitse tai sähköpostitse, esimiehen kanssa voidaan sopia työpäivän pituus tai mitkä työt tehdään etäpäivänä. Myös työnantaja hyötyy etätyöstä, koska työteho voi olla parempi kuin työyhteisö ei ole häiritsemässä eikä työn tekeminen keskeydy samoin kuin varsinaisella työn tekemisen paikalla.

Osasta uusia käytäntöjä on sovittu tarkoin työnantajan ja työntekijän kesken, osa muotoutuu ilman muodollisia menettelytapoja. Onnistuminen uusien työmuotojen soveltamisessa edellyttää työkulttuurin muutosta kontrolloivasta luottamukseen perustuvaan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen tuloksiin etätyöstä ja joustotyöstä voi tutustua heidän nettisivuillaan.

Kuinka halvalla aika on kaupan?

Jostain syystä ainakin sosiaalialan järjestöissä näyttää vallitsevan tietämättömyys ylityömääräyksistä ja – korvauksista. Virallisia ylitöitä ei yleensä tehdä, vaan sovelletaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla työajan joustavaa sijoittelua, liukumia ja muita sopimuksia. Sosiaalialan järjestöissä tuntuu olevan yleisenä käytäntönä, että liukumilla ohitetaan ylityö-  ja lisätyömääräykset.  Melkeinpä poikkeuksetta tätä käytäntöä tukevat myös työntekijät, koska on houkuttelevaa kerätä saldoa, jota voi myöhemmin käyttää ”ylimääräisen” vapaan kerryttämiseen. Mutta onko ylimääräisellä työmäärällä ansaittu vapaa ylimääräistä?  Kannattaa todella miettiä, mistä ja millä ehdoilla luopuu muutaman vapaapäivän vuoksi. Ainakin jos ylimääräinen työn tekeminen johtuu suuresta työmäärästä ja vapaille ei oteta sijaisia, pitkällä tähtäimellä tällainen toimintamalli voi heikentää työssä jaksamista.  Onko saldovapailla hankittu ”palautumisloma” riittävä, jos ensin tehdään pitkiä työputkia ilman korvauksia ja säännöllistä palautumista?

Ketä sopiminen hyödyttää: mitä saadaan ja mistä luovutaan?

Fuusioiden yhteydessä kannattaa huolehtia siitä, että paikallisista sopimuksista aiempien yksikköjen hyvät käytännöt siirtyvät uuteen organisaatioon ja mahdolliset huonommat toimintatavat jätetään samalla pois. Fuusion tapahtuessa henkilöstön edustajilla on merkittävä vaikuttamisen ja neuvottelutoiminnan paikka. Paikalliset sopimukset kannattaa neuvotella jo fuusiotilanteessa, jälkeenpäin menetettyjä etuja on vaikeampi saada takaisin. Neuvottelutoimintaan ja –osaamiseen henkilöstön edustajille on tarjolla lisäpotkua mm. Ystean ja ERTON HED -koulutuksista.

Yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla tehdään vahvasti arvopohjaista työtä. Sosiaalialan järjestöissä työskennellään vahvalla motivaatiolla ja joustavasti, koska usein työnantajakin toimii vankalla arvopohjalla. Työn tekemisen talokohtaisia ja yksityiskohtaisia ehtoja on monenlaisia ja ne ylittävät tai alittavat TES:n määräykset.  Epäkohtiin ja lain rikkomuksiin voidaan puuttua vain, jos työyhteisö sitä haluaa. Työnantajalla on vastuunsa, mutta myös työntekijän on hyvä ottaa huomaamansa epäkohdat esille työnantajan sekä henkilöstön edustajan kanssa.

Paikallisissa sopimisissa tulee huolehtia etenkin siitä, että ei sovita työehtosopimusta huonommin. Paikallinen sopiminen on hyvä asia, kunhan neuvotteluasetelma on tasavertainen ja sopimukset työn tekemisen ehtoja ja työhyvinvointia entisestään edistäviä.

 

Onko sinulla hyviä esimerkkejä paikallisesta sopimisesta ystealaisilla aloilla? Kerro ne meille sivun alareunassa olevan Ota yhteyttä-linkin kautta!


Virvatuli Ryynänen
Ystean hallituksen jäsen, Henkilöstön edustaja - luottamusmies

    TURVAA TYÖSI  - Liity Ertoon

    Mistä kaikesta voi sopia?

    Esimerkkejä, asioista, joista voi sopia työehtosopimusta paremmin

    • työaika
    • liukuva työaika
    • joustava liukuva työaika (pitkien päivien lisäksi lyhyitä päiviä)
    • joustava työajan sijoittelu
    • työajan tasoittumisjakso
    • työajan saldoraja
    • työaikapankki ehtoineen
    • matka-ajan määrittely ja matka-ajan hyvitysprosentti
    • etätyön ehdot
    • leiri- ja kurssityön korvaukset
    • kesätyöaika
    • ruokatauko työaikaan sijoittuvaksi
    • matkatyön korvaukset
    • lounasetu (verotettava etu)
    • työterveyshuolto ja hammashuolto
    • liikunta- ja kulttuurisetelit
    • liikunnan mahdollistaminen ja muu työhyvinvoinnin tukeminen työaikana