Vuosiloma pähkinänkuoressa ystealaisilla aloilla

Jäsenkirje 2/2011

Kesä ja sen myötä kesälomat lähestyvät. Loman määräytymisen perusteisiin kannattaa perehtyä jo hyvissä ajoin. Ohessa kerrataan lyhyesti keskeisimpiä vuosilomaan liittyviä kysymyksiä Ystean suurimpien työehtosopimusten (sosiaalialan järjestöt, yksityinen sosiaalipalveluala sekä terveyspalveluala) aloilla.

Vuosiloman ansainta   

Yksityinen sosiaalipalveluala
Työntekijä ansaitsee kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:
a)    2 arkipäivää, jos työsuhde kestänyt alle yhden vuoden
b)    2 ja ½ arkipäivää, jos työsuhde kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden samalla työnantajalla
c)    3 arkipäivää, jos hänellä on palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta
Näiden lisäksi työntekijä saa kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hänellä on vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa nykyisellä työnantajalla tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Terveyspalveluala
Työntekijä ansaitsee kutakin lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohti:
a)    2 arkipäivää jos työsuhde kestänyt alle yhden vuoden
b)    2 ja ½ arkipäivää, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden tai jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Sen lisäksi jos työntekijällä on 5 vuotta palvelusvuosiin oikeuttavaa palvelua, hän ansaitsee 2 ja ½ lomapäivää
c)    3 arkipäivää, jos työntekijällä on 15 vuotta palvelusvuosiin oikeuttavaa palvelua
Sen lisäksi niillä henkilöillä, joilla lomaoikeus on 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Siltä osin kuin lomaoikeus on 25-29 päivää, lisätään loman pituutta 3 päivällä.

Sosiaalialan järjestöt
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:
a)    kaksi arkipäivää
b)    kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla

Vuosiloman antaminen

Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan pitää antaa työntekijöille mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.  Lisäksi työnantajan on selvitettävä työntekijöille loman antamisessa työpaikalla noudatettavat periaatteet.
Vuosilomalain mukaan vuosilomasta vähintään 24 päivää on pääsääntöisesti sijoitettava lomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Tätä osaa lomasta kutsutaan kesälomaksi. Jäljelle jäävä osuus on talvilomaa, joka on annettava työntekijälle ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Säästövapaaseen (loman siirtämiseen myöhempään ajankohtaan) on työntekijällä lain mukaan oikeus siltä osin, kuin se ylittää 24 päivää. Lisäksi työntekijä ja työnantaja voivat sopia yhdessä vuosiloman siirtämisestä siltä osin kuin se ylittää 18 päivää.

Vuosilomaa kuluttavia päiviä ovat arkipäivät eli viikonpäivät maanantaista lauantaihin. Siten vuosilomaa kuluu pääsääntöisesti kuusi päivää viikossa. Arkipyhät eivät kuitenkaan kuluta vuosilomapäiviä. Siten esimerkiksi juhannusviikolla kuluu ainoastaan neljä lomapäivää, kun juhannusaattoa ja juhannuspäivää ei pidetä arkipäivinä.

Loma-ajan palkka ja lomaraha

Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta säännönmukainen palkkansa. Sen lisäksi kuukausipalkkaisella työntekijällä,  jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö-, tai lauantaityötä, on oikeus saada edellä mainittuja työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan.

Tämän lisäksi työntekijällä on työehtosopimuksen perusteella oikeus lomarahaan. Kaikkien kolmen ystealaisen valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan lomaraha on 50 % loma-ajanpalkasta. Lomarahan maksua koskevissa määräyksissä on kuitenkin pieniä eroja. Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukaan lomaraha lasketaan ainoastaan työehtosopimuksen mukaisen vuosilomakertymän ajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli työntekijälle kertyy vuodessa lomaa enemmän kuin 30 päivää, lasketaan lomaraha kuitenkin tästä 30 päivän loma-ajanpalkasta, eikä mahdollinen loman pidennys vaikuta lomarahan suuruuteen. Myöskään terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan loman pidennyksen osuudesta ei saa lomarahaa. Niille työntekijöillä, joille lomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa, maksetaan kuitenkin lomaraha koko tämä kertymän mukaiselta lomalta. Sama koskee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Työpaikalla voidaan myös sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Tällainen sopimus voidaan tehdä joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Samalla sovitaan myös siitä, miten vapaapäivien määrä tällöin lasketaan. ERTO suosittelee, että työntekijät sopisivat, että lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa viikossa kuluisi viisi lomarahapäivää.

Yst.
Kaisu Ahtola
OTM, järjestölakimies (Yksityinen sosiaalipalveluala)
p. (09) 6132 3266
kaisu.ahtola@erto.fi

Maritta Jalo
OTK, MBA, järjestölakimies (Terveysala)
p. (09) 6132 3245
maritta.jalo@erto.fi

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO Ry
Asemamiehenkatu 4, 00520 HELSINKI